Pohdimme ja kehitämme jatkuvasti ajatteluamme vaikuttavasta työhyvinvointitoiminnasta. Liiketoiminnalla on aina tavoitteet, joita oikeanlaiset rakenteet työtä tukemassa ja riittävä inhimillinen taitorepertuaari varmistavat. On mielenkiintoista nähdä, millainen syksy on edessämme, kun totuttelemme tasapainoiluun terveyden ja turvallisuuden, sekä työn tavoitteiden ja aikaansaannosten kanssa.

Hyvinvointi työssä sai uuden ulottuvuuden, kun aloimme tehdä sitä kodeissa ja mökeillä. Keittiönpöydät ja olohuoneen sohvat ovat palvelleet intensiivisen työskentelyn polttopisteinä. Kaikilla ei ole työhuoneen ylellisyyttä kotonaan ja varsin luovia ratkaisuja työpisteiksi onkin kodeissa viritetty.

Nyt on se hetki, jolloin kannattaa tarkistaa, millä periaatteilla tätä etäisempää järjestäytymistä työn kannalta pidetään koossa. Fyysinen ympäristö, konkreettinen työpaikka virittää meitä työtoimintaan ja parhaimmillaan jopa flow-tilaan. Kotityöpisteen rauha voi mahdollistaa hyvän keskittymisen, mutta työhön liittyviä virikkeitä voi olla vaikea tavoittaa ilman työyhteisön inspiroivaa vaikutusta.

Haluamme esitellä viisi askelta, joiden avulla voit varmistaa, että tasapaino löytyy uuteen normaaliin.

1. Johtamistyön tuki

Ilman motivoituneita ja sitoutuneita esihenkilöitä asiat eivät pysy hallussa. Onko käsitystä, kuinka organisaation esihenkilöt kokevat tilanteensa? He rakentavat ja uudistavat yhteistyön kulttuuria. He ylläpitävät ja tukevat yhteyksiä, jotka ovat toiminnan kannalta elintärkeitä. Esihenkilöyhteisön keskinäinen yhteistyö on yhteisen työkulttuurin kehto. Esihenkilöiden tulee jakaa yhteistä, jatkuvassa muutoksessa olevaa tilannekuvaa. Johtamistyön tueksi saatetaan tarvita yhteisöllisyyttä vahvistavaa liimaa. Käytännössä se tarkoittaa kommunikaation ja vuorovaikutuksen toimivuuden varmistamista. Havainnoiva ja motivoiva haastattelu on tehokas työkalu ammattilaisen käsissä. Ota meihin yhteyttä, jos haluat vahvistaa vuorovaikutuksen säikeitä esihenkilöyhteisössä.

2 Työyhteisön herättely

Työyhteisö kaipaa herättelyä yhteisönä. Yhteisö koostuu yksilöistä, joista jokaisella on omat intressinsä ja motivaationsa, josta käsin hän asioita ja tilanteita tarkastelee. Ihmisellä on aina intressi johonkin suuntaan. Intresseissä ja motivaation suuntautumisessa on paljon hyödynnettävissä olevaa voimaa. Motivaatiota ei voi pakottaa, mutta sitä voi viritellä ja herätellä. Kun löytyy omalta kannalta uskottava ja hyvä skenaario, on helppo suunnata toiminta kohti päämäärää. Silti ei voi olettaa, että yksi skenaario innostaa jokaista. Skenaarioiden niukkuus on tyypillinen sudenkuoppa johtamistyön kannalta. Niitä täytyy olla useampi kuin yksi. Johtajan oma skenaario ei riitä.

3 Roolien ja vastuiden toimintadynamiikan muutosten ymmärtäminen ja tarkistaminen

Roolien ja vastuiden toimimattomuus juontaa siitä, että on vaikea pystytellä mukana aikajanan monenlaisissa tapahtumissa. Aikaikkuna on kaikille sama, mutta rooleihin liittyvien vastuiden hoitaminen on hankalaa, sillä prosessit harvoin tapahtuvat läpinäkyvästi prosessikaavioiden mukaan. Tähän toki pyritään, mutta elämä on joka päivä yllätyksellinen. Kun tapahtumia on paljon, ja ne kolhivat toisiaan ja ymmärrys työkavereita kohtaan alkaa olla koetuksella. Alkaa ihmettely, miksi muut eivät hoida vastuitaan. Dynamiikkaa joutuu jatkuvasti seurailemaan ja siihen on hyvä suhtautua realistisella hyväntahtoisuudella, puuttuen samalla epäkohtiin, kun niitä ilmenee.

4 Johtamisjärjestelmän kirkastaminen

Johtamisjärjestelmä on kaikkien samassa toiminnassa mukana olevien järjestelmä. Johtamisjärjestelmä toimii, jos jokainen noudattaa rooliaan ja toteuttaa niitä asioita, joita häneltä odotetaan. On organisaatioita, joissa johtamisjärjestelmä on jatkuvasti epäselvä. Sitä ei sanoiteta riittävästi. On myös organisaatioita, joissa on johtamisjärjestelmä, mutta sitä ei noudateta. On näennäinen järjestelmä mutta todellisuus toimii muiden lakien mukaan. Johtamisjärjestelmä on sopimus yhteistyöstä. Se voi toimia vain, kun kaikki osalliset suostuvat siihen ja kunnioittavat sitä niin paljon, että haluavat toimia sen mukaan. Periaatteessa järjestelmä tekee yhteistyön helpommaksi. Johtamisjärjestelmän voi nähdä toimintakoodina tai etikettinä, jota jokainen noudattaa.

5 Kurssin säännöllinen tarkistaminen

Jostakin syystä kurssin säännöllinen tarkistaminen ja seuraaminen on vaikeaa. Luultavasti se liittyy ainakin siihen, että seurantaan tarvitaan jonkin verran pysähtymistä ja aikaa. Voi olla, että on rakennettu mittareita, joilla seurantaa tehdään. Sitä on yritetty mittarein rakenteellistaa ja helpottaa. Jos mittarit mittaavat oikeaa asiaa oikein, voi tämäntapainen seuranta onnistua. Kurssin oikeellisuus on myös hienoviritteinen ja intuitiivinen asia. Oikeassa suunnassa olemiseen liittyy paljon laadullista tietoa, joka välittyy eri tavoin kuin numeerinen fakta. Ota meihin yhteyttä, jos haluat tavoittaa asioita pintaa syvemmältä. Olemme hienoviritteisyyden ammattilaisia.

Kirjoittaja on Resilion  asiantuntija ja Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Eerika Skarp,  joka on pohjattoman kiinnostunut monimutkaisista ja inhimillisistä työyhteisöilmiöistä.