Miksi aivotyöstä puhutaan nyt niin paljon?

Aivoterveys ja aivotyö ovat esillä enemmän kuin koskaan, ja sitä on alettu tutkia enemmän. Työelämässä korostuvat inhimillisen tiedonkäsittelyn vaatimukset. Vaikka työ ei häviä, tietyt työtehtävät häviävät ja uudet työt ovat ihmisen tiedonkäsittelyn eli kognition kannalta erilaisia kuin ennen. Esimerkiksi perinteinen fyysinenkin työ on muuttunut, ei juuri ole olemassa enää työtä, jossa aivot voisi ”laittaa narikkaan”.

Vaikka työn ja ihmisen välistä kitkaa on jo pitkään tutkittu ja yritetty poistaa, nyt ollaan uuden edessä siinä mielessä, että inhimillisen tiedonkäsittelyn lajityypilliset rajoitukset tulevat vastaan. Huomaamme, ettemme pystykään keskittymään niin intensiivisesti ja häiriöttömästi kuin haluaisimme. Emme pystykään ”multitaskaukseen”, käsittelemään väsymättä samanaikaisesti erilaisia tehtäviä. Koemme epävarmuutta ja riittämättömyyttä, teemme virheitä, emmekä muista asioita kuten olettaisimme.

Tullaan siis uudella tavalla keskeisten kysymysten äärelle: onko työ terveellistä, turvallista ja tuottavaa? Tässä onnistuminen on kiinni inhimillisen potentiaalin vaalimisesta ja tietointensiivisen työn kannalta erityisesti aivotyön toimivuudesta. Voimme valita millä polulla haluamme kulkea: uupumuksen vai työn imun? Hyvä sopusointu inhimillisen tiedonkäsittelyn kyvyn ja työn vaatimusten välillä tukee suotuisaa polkua.

Miten työn vaatimusten ja inhimillisen suoriutumisen sopusointu saavutetaan?

Perinteisen fyysisen työergonomian rinnalla tunnistetaan nykyisin organisatorinen ja kognitiivinen ergonomia. Organisatorinen ergonomia tarkoittaa toimivaa systeemiä työn näkökulmasta. Tällöin erilaiset arkiset kitkat ja epäjatkuvuudet työssä on minimoitu. Voi olla, että juuri tästä syystä tietynlaiset johtamisopit kuten Lean-filosofian mukainen toiminta kiinnostaa monilla toimialoilla. Kysymyksenä on miten saada aikaan hyvä virtaus ja välttää hukka. Kognitiivinen ergonomia puolestaan viittaa tiedonkäsittelyä häiritsevien tekijöiden ymmärtämiseen ja minimointiin. Usein ihminen kokee epäonnistumista ja huonoutta tilanteessa, joka oikeastaan liittyy huonoon ergonomiaan, joko kognitiivisessa tai organisatorisessa mielessä. Tällöin unohdetaan hyvän työsuoriutumisen perusehto: samaan aikaan täytyy riittävässä määrin toteutua niin yksilöllisten taitojen ja motivaation hyödyntäminen kuin toimivat olosuhteet, jotta onnistuminen pyrkimyksissä on mahdollista.

Miten tukea hyvää kognitiivista ja organisatorista ergonomiaa?

Pitkän tähtäimen hyvinvointia tavoiteltaessa oikotietä ei ole, mutta alkuun auttaa tilannekuvan ymmärtämäinen aivotyön kannalta. Tähän on saatu käyttöön uusia työkalujakin kuten Työterveyslaitoksen Aivotyöindeksi-kysely ja Kognitiivisen ergonomian selvitys, joita käytämme muiden menetelmien ohessa. Tilannekuvan pohjalta voidaan valita ne ratkaisut ja toimenpiteet, jotka ovat vaikuttavimpia, ja joiden osalta voidaan näyttää, että tuloksia saadaan. Jokainen työyhteisö on omanlaisensa, yleiset hyvät käytännöt ja periaatteet toimivat vain, jos ne on sovitettu oikein siihen ympäristöön, jossa niitä käytetään. Hyvät kognitiivisen ergonomian käytännöt vaikuttavat suoraan yksilölliseen kokemukseen pystyvyydestä ja onnistumisesta työssä. Ne vaikuttavat suoraan myös työn tuottavuuteen sekä yleiseen työhyvinvointiin.

Pyydä tarjousta Aivotyöindeksi-kyselystä, tai pyydä meidät käymään. Jutellaan lisää tietotyön haasteista.