Esimiehen itsetuntemus auttaa organisaatiota oppimaan

Esimiehen itsetuntemus auttaa organisaatiota oppimaan

“Tunne itsesi”, totesi jo Sokrates aikoinaan. Tuo antiikin aikainen viisaus on yhä ajankohtainen, mutta itsensä tunteminen on tänäkin päivänä helpommin sanottu kuin tehty. Viime vuosina itsetuntemus on ollut paljon esillä organisaatioita ja johtajuutta käsittelevässä keskustelussa ja alan kirjallisuudessa. Hyvä itsetuntemus on nostettu yhdeksi tärkeimmistä organisaation menestyksen ja hyvän johtajuuden kulmakivistä – on jopa ehdotettu, että vahvasta itsetuntemuksesta on johtajalle enemmän hyötyä kuin MBA-tutkinnosta.

Itsetuntemus tarkoittaa kykyä ymmärtää omaa persoonallisuuttaan ja käyttäytymistään. Itsensä tunteva ihminen näkee itsensä ikään kuin ulkopuolisen silmin: hän tiedostaa tunteisiinsa ja toimintaansa vaikuttavat tekijät, tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä tietää, mitkä arvot ja motivaatiot hänen elämäänsä ohjaavat. Itsetuntemus voidaan ajatella ikään kuin oman itsen käyttöohjeena, jonka avulla omaa toimintaa voi säädellä suhteessa tilanteeseen ja toisiin ihmisiin. Hyvä itsetuntemus on pohja vahvalle itsetunnolle ja keskeinen osa toimivia tunne- ja ihmissuhdetaitoja.

Hyvä itsetuntemus poistaa oppimisen esteitä

Ripeästi muuttuvassa maailmassa jatkuva oppiminen ja muutoksiin sopeutuminen on organisaatioiden menestyksen elinehto. Yksittäinen ihminen ei enää millään voi osata kaikkea, vaan omaa tietämystä täytyy jatkuvasti päivittää ja tarvittaessa täydentää ulkopuolisella osaamisella.

Jos esimies ei tiedosta oman osaamisensa rajoja, tarvittavaa oppimista ja kehitystä ei tapahdu. Huonon itsetuntemuksen vuoksi epävarma esimies saattaa myös peitellä omia puutteitaan tai yliarvioida kyvykkyyttään, jolloin kuilu olemassa olevan ja puuttuvan osaamisen välillä säilyy organisaatiossa ennallaan ja ajan saatossa levenee entisestään. Itsetuntemuksen puute voi myös vaikeuttaa sellaisen palautteen tai avun vastaanottamista, joka mahdollistaisi kehittämiskohteiden huomaamisen ja niihin puuttumisen. Tällöin paikoilleen jämähtävät paitsi esimies, myös organisaatio.

Hyvällä itsetuntemuksella varustettu johtaja puolestaan tiedostaa ja hyväksyy oman osaamisensa rajat. Kun nuo rajat joutuu ennen pitkää kohtaamaan, johtaja on valmis myöntämään ne ja täydentämään puutteita tarvittavin keinoin. Näin olemassa olevan ja puuttuvan osaamisen välinen kuilu kapenee, ja johtajan itsensä lisäksi koko organisaatio kehittyy.

Itsetuntemuksen kehittäminen rakentaa oppimisen ilmapiiriä

Oppivan organisaation johtajan on tärkeää kannustaa myös alaisiaan parantamaan itsetuntemustaan. Paras kannustus on oma esimerkki: itsensä tunteva johtaja rohkaisee myös alaisiaan tutustumaan itseensä ja siten huomaamaan ja hyväksymään omat kehittämiskohteensa. Tämä luo organisaatioon positiivisen uuden oppimisen ja osaamisen täydentämisen kierteen, jonka ansiosta virheiden ja puutteiden peittelyyn halvaantumisen sijaan organisaatio voi elää ja hengittää muutoksen mukana.

Itsetuntemus ei kuitenkaan ole synnynnäinen ominaisuus, vaan se on harjoiteltavissa oleva taito. Helppoa se ei ole, eikä tapahdu hetkessä, mutta odotettavissa olevien hyötyjen valossa vaivannäkö kannattaa. Hyvä tapa kehittää omaa itsetuntemustaan on valmennus, joka mahdollistaa omien taipumusten ja taitojen luotaamisen yhdessä ammattilaisen kanssa. Me Resiliossa tarjoamme esimiesten itsetuntemuksen kehittämisen avuksi esimerkiksi täsmäkoulutuksia, ryhmämuotoista pysäkkityöskentelyä sekä henkilökohtaista valmennusta. Psykologeina olemme ihmismielen ammattilaisia, joten kanssamme työskennellessä itsetuntemuksen kehittämisen tukena on paras mahdollinen asiantuntemus.

Resilio 2024 | Powered by Bautomo