Työyhteisön hyvinvointi syntyy toimivasta vuorovaikutuksesta, turvallisesta ilmapiiristä ja rauhasta ajatella. Toimivalla työyhteisöllä on selkeä tehtävä. Se on tunnistanut ja rakentanut olennaiset toimintaansa tukevat rakenteet kuten hyvän palaverikäytännön ja muut perustehtävää tukevat käytännöt.

Toimiva työyhteisö satsaa myös taitoihin kuten puheeksi ottamisen taitoihin ja kykyyn tunnistaa ja käsitellä ryhmäilmiöitä. Jotta yhteisö voi toimia tehokkaasti, sen on löydettävä yhteinen kieli ja toinen toisensa ymmärrys. Jos yhteisön energia kuluu virheiden pelkoon, konfliktien välttämiseen tai kasvojen säilyttämiseen, iso osa sen potentiaalista jää käyttämättä. Psykologista turvallisuutta lisäämällä kommunikaatio helpottuu ja työ sujuvoituu. Työhyvinvointikyselyissä ihanneyhteisöjä kuvaillaan avoimen kommunikaation ja ystävällisen vuorovaikutuksen yhteisöinä. Niissä arvostetaan tiedon läpinäkyvyyttä ja luottamusta. Hyvään yhteisöön kuuluu välittäminen, niin työyhteisön jäsenet kuin sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit ovat arvostettuja.

Vuorovaikuttamisen tavat muuttavat luonnettaan nopeasti sitä mukaa kun kommunikaatiovälineet uudistuvat ja kehittyvät. Teknologian kehitys ei vähennä inhimillisten vuorovaikutusilmiöiden esiintyvyyttä. Väärinymmärrykset, virheellisten johtopäätösten tekeminen, ryhmädynamiikka ja erilaiset jännitteet kulkevat ilmiöinä mukana kommunikointitavasta riippumatta. Teknologian mahdollistama nopeus ei aina tue asioiden sisäistämistä. Nopea tempo hyödyttää mutta ihmiset tarvitsevat aikaa ajatusten käsittelyyn. Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa vuorovaikutukseen. Tietoisella vuorovaikuttamisella rakennetaan ilmapiiriä ja hyvää yhteistyötä. Yksilötaidoilla on merkitystä ja jokainen tunnistaa tilanteen, jossa on helppo hengittää. Vastaavasti raskas tunneilmasto tukahduttaa taitavankin vuorovaikuttajan yritykset tehdä hyvää yhteistyötä. Hyvinvoiva yhteisö on myös tehokas, panostus henkilöstön hyvinvointiin on investointi liiketoimintaan.