Työyhteisön hyvinvointi syntyy toimivasta vuorovaikutuksesta, turvallisesta ilmapiiristä ja rauhasta ajatella. Toimivalla työyhteisöllä on selkeä tehtävä. Se on tunnistanut ja rakentanut olennaiset toimintaansa tukevat rakenteet kuten hyvän palaverikäytännön ja muut perustehtävää tukevat käytännöt. Toimiva työyhteisö satsaa myös taitoihin kuten puheeksi ottamisen taitoihin ja kykyyn tunnistaa ja käsitellä ryhmäilmiöitä.
Jotta yhteisö voi toimia tehokkaasti, sen on löydettävä yhteinen kieli ja toinen toisensa ymmärrys. Jos yhteisön energia kuluu virheiden pelkoon, konfliktien välttämiseen tai kasvojen säilyttämiseen, iso osa sen potentiaalista jää käyttämättä. Psykologista turvallisuutta lisäämällä kommunikaatio helpottuu, ja työ sujuvoituu. Työhyvinvointikyselyissä ihanneyhteisöjä kuvaillaan avoimen kommunikaation ja ystävällisen vuorovaikutuksen yhteisöinä. Niissä arvostetaan tiedon läpinäkyvyyttä ja luottamusta. Hyvään yhteisöön kuuluu välittäminen, niin työyhteisön jäsenet kuin sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit ovat arvostettuja.
Vuorovaikuttamisen tavat muuttavat luonnettaan nopeasti sitä mukaa kun kommunikaatiovälineet uudistuvat ja kehittyvät. Teknologian kehitys ei vähennä inhimillisten vuorovaikutusilmiöiden esiintyvyyttä. Väärinymmärrykset, virheellisten johtopäätösten tekeminen, ryhmädynamiikka ja erilaiset jännitteet kulkevat ilmiöinä mukana kommunikointitavasta riippumatta. Teknologian mahdollistama nopeus ei aina tue asioiden sisäistämistä, vaan usein jopa haittaa sitä. Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa vuorovaikutukseen, ja toisaalta tietoisella vuorovaikuttamisella rakennetaan ilmapiiriä ja hyvää yhteistyötä. Yksilötaidoilla on merkitystä ja jokainen tunnistaa tilanteen, jossa on helppo hengittää. Vastaavasti raskas tunneilmasto tukahduttaa taitavankin vuorovaikuttajan yritykset tehdä hyvää yhteistyötä. Hyvinvoiva yhteisö on myös tehokas, panostus henkilöstön hyvinvointiin on investointi liiketoimintaan.
Yksilölle
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen haasteet heijastuvat lähes aina yksilön jaksamiseen, ja herättävät paljon ikäviä ajatuksia ja tunteita, joiden suhteen voimme olla sinulle avuksi. Sopivia työmuotoja ovat esimerkiksi psykologin keskustelukäynti tai työnohjaus. Monet vuorovaikutustilanteet herättävät meissä toimintamalleja, jotka ovat heijastuksia joistain aiemmin kokemistamme toistuvista asetelmista. Yleensä oma reagointimme onkin yhdistelmä omaa temperamenttia ja persoonaa, vuorovaikutustyyliä sekä aiempia kokemuksia. Voimme käydä läpi vuorovaikutuksen osa-alueita kuten persoonallista tyyliä, työpaikan kulttuurisia odotuksia, reagointitapojasi, erityisesti tilanteissa, joita jäät ehkä jälkeenpäin miettimään. Tavallisimpia vuorovaikutukseen liittyviä kitkatilanteita syntyy esim. ajattelun erilaisen logiikan, erilaisten lähtötietojen, erilaisen reagoinnin ja nopeuden vuoksi. Lataamme toisiin aina myös odotuksia ja petymme, kun ne eivät toteudu. Vuorovaikutuksessa on aina vähintään kaksi osapuolta. Jos juututaan etsimään syyllisiä, asiat eivät juurikaan edisty. Jokaisessa kanssakäymisessä erilaisten ihmisten kanssa on omanlaisiaan piirteitä. Niitä voimme yhdessä tutkia ja kenties löytää tapoja muuttaa jotakin. Toista emme voi muuttaa mutta omaa toimintatapaa kannattaa välillä tutkia: osaanko olla ystävällinen mutta pitää rajani, onko minulla kiire saada oma asiani läpi vai jaksanko kuunnella, mitä toinen yrittää kertoa. Pystynkö olemaan toiselle läsnä. Nämä ovat vuorovaikutuksen taitoja, joita voi kehittää.
Esihenkilölle
Yksilölliset vuorovaikutustaidot ovat esihenkilötyön perusta. Esihenkilötyöhön tulee lisämausteita siitä, että kommunikointi ja vuorovaikutus siirtyy sekä esihenkilö-alainen-, että tiimikontekstiin. Toisaalta kohdataan tasaveroisina ihmisinä, toisaalta mukana silti aina on valta-asetelma, ja kohtaaminen on ainakin osin epätasa-arvoista. Lisäksi on käsiteltävä ryhmätason vuorovaikutusilmiöitä. Riippuen tiimisi koosta, sinulla on useampi työpaikan ihmissuhde, joista jokainen on omanlaisensa. Alaisten lisäksi suhde omaan esihenkilöön on tärkeä. Toimit todennäköisesti myös välittäjänä johdon tahtotiloista omalle tiimille. Kun mukaan lisätään muut työyhteisön ihmissuhteet, sekä rajapinta asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin, nousee määrä vielä huomattavasti. Kuinka mielesi jaksaa kaiken tämän? Toteamme työssämme usein, että esihenkilötyö on vaativaa ihmissuhdetyötä ja jokainen esihenkilö tarvitsisi oman taustasparraajansa, jonka kanssa käydä tilanteita läpi. Jos haluat sellaiseksi ulkopuolisen asiantuntijan, niin olemme mielellämme avuksi. Esihenkilön keskustelutuki tai työnohjaus on paikka, jossa saat vapaasti ajatella asioista kuten ne koet. Ajatuksia voi rauhassa tutkia ja pohtia miten ne näkyvät työssäsi. Jos on asioita, joita haluat muuttaa, löydämme myös siihen keinoja.
Työyhteisölle
Vuorovaikutus on yksi tavallisimmista syistä, miksi meiltä psykologian ammattilaisilta pyydetään apuja ja tukea erilaisiin työyhteisötilanteisiin. Ennaltaehkäisevästä näkökulmasta moni organisaatio haluaa kehittää tiimejä sekä yhteisön tapaa vuorovaikuttaa vielä paremmaksi. Toisaalta usein on jo tunnistettu ja kohdattu ongelmia, joita täytyy ratkoa ja palauttaa luottamus yhteistyöhön.
Työyhteisö koostuu yksilöistä. Yksilöiden mukana kulkee aina jossain määrin jokaisen elämänhistoria, vaikka emme sitä tietoisesti työpaikalla esittelisi. Emme voi laittaa osaa aivoista narikkaan töihin tullessamme, vaan vuorovaikutamme kokonaisuutena kaikkine puolinemme. Käytämme sanoja, ilmeitä, eleitä, ja koko kehoa yrittäessämme kertoa mitä tarkoittamme. Etätyön yleistyttyä tiimin vuorovaikutus vaatii vielä enemmän huomiota kuin säännöllisen lähityön aikoina. Pääsääntöisesti tahdomme toki muille hyvää, ja moni haluaa olla mukava ja helposti lähestyttävä ihminen. Silti yllättävän usein työpaikallakin ajaudutaan konflikteihin ja väärinymmärryksiin.
Toimiva tiimi ei siis koskaan ole itsestäänselvyys. Se joutuu aina käsittelemään asiatason lisäksi sitä, miltä meistä tuntuu olla ja tehdä työtä yhdessä. Kuinka vanha olemme tiiminä? Olemmeko kokeneita vai uusia? Pitääkö tiimissä kilpailla ja kadehtia vai arvostetaanko jokaista? Reiluuden ja oikeudenmukaisuuden kysymykset nostavat aika ajoin päätään tiimeissä. Toisaalta tiimien pelisääntökeskustelut voivat herättää turhautumista ja väsymystä. Onneksi on erilaisia tapoja puhua pelisäännöistä. Me emme istu kirjureina tivaamassa, mihin kaikkeen kaikkien pitäisi sitoutua, tuntui järkevältä tai ei. Me olemme aidosti kiinnostuneita siitä, miltä työyhteisön vuorovaikutus näyttää ja tuntuu, onko se lukossa vai voisiko sitä jotenkin availla.
Työyhteisön palveluita räätälöidään aina aitoihin sen hetkisiin tarpeisiin sopiviksi. Kun koette tarvetta kehittyä, voidaan keskittyä toiminnan sparraamiseen paremmaksi. Jos jotain täytyy ratkaista, puhutaan vaikeistakin asioista ja etsitään niihin ratkaisuja. Usein tiimiä pelottaa, että vaikeista asioista puhuminen nostaa tunteita. Ammattilaisen mielestä se on hyvä asia, sillä silloin puhutaan jostakin tärkeästä. Tunteista huolimatta tilanteista rakennetaan turvallisia. Joskus se tarkoittaa yksilökeskusteluja tiimikeskustelun tukena. Hyvä vuorovaikutus on kuin ilma, jota tiimi hengittää. Siksi on niin elintärkeää, että tiimin vuorovaikutuksesta pidetään hyvää huolta. Se on yhteisvastuuta ja yksilövastuuta, sopivassa suhteessa.
Johdolle
Toteamme työmme kautta, että johto niittää sitä mitä kylvää. Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus ovat tuloksenteon ravinteita. Toki hyvää henkeä on vaikea laittaa viivan alle suoraan ja tulehtuneessakin työyhteisössä saatetaan, ainakin jonkin aikaa, takoa tulosta. Johtamisen trendit vaihtuvat mutta ihmisyys pysyy. Perusasiat eivät muutu. Kun ihmisiä kohdellaan hyvin eli vuorovaikutus toimii, yrityksellä menee paremmin. Kun ihmisiä kohdellaan huonosti, psykologinen sopimus raukeaa ja työtä tehdään enemmänkin pakosta ja pelosta kuin ilosta. Pakonomainen suorittaminen sekä luovuus ja tuottavuus eivät lopulta mahdu samaan paikkaan.
Johdon tehtävä on katsoa suuria linjoja ja eteenpäin niin pitkälle, ettei siinä tavallinen työntekijä pysy perässä. Eteenpäin katsominen tarkoittaa myös mahdollistamista. Onko yhteisössä mahdollista nähdä tulevaa, puhua siitä ja yrittää ymmärtää, mitä tulee tapahtumaan? Missä hengessä haluaisitte tämän tapahtuvan? Millainen työntekijäjoukko tätä katselee ja yrittää ottaa koppia? Onko elottomia ja ilottomia silmiä vai pilkettä ja leikkisyyttä? Asioita voi tehdä niin monin tavoin.
Jos ihmisyys ja vuorovaikutus, ja johtaminen niiden kautta ovat teitä kiinnostavia teemoja, olette oikeassa paikassa. Tarjoamme johdolle erilaisia palveluita vuorovaikutuksen tueksi. Tukea saa myös yksilöllisesti. Meillä Resiliossa on pitkä kantama näissä asioissa, kokemusta isoista ja pienistä organisaatioista, sekä työ- ja toimintakykyyn vaikuttavista asioista, motivaation rakenteista, aivoista psykoneurobiologisena kokonaisuutena, ihmisestä jatkuvasti kehittyvänä ja oppivana toimijana.
Kiinnostuitko vuorovaikutuksen ja ilmapiirin kehittämisestä? Ota yhteyttä!