Resilion palvelut on erityisesti suunnattu kaikille työelämässä oleville: yksittäisille työntekijöille erilaisissa elämänvaiheissa, työyhteisöille ja organisaatioille, esihenkilöille sekä organisaation johdolle. Olemme toimineet psykologin työssä monella eri alueella, ja Resiliossa yhdistämme osaamisemme ja kokemuksemme useasta eri näkökulmasta hyvinvointisi tueksi parhaalla tavalla. Kerromme tällä sivulla tarkemmin työskentelyn taustoista.
Osa palveluistamme on suunnattu suoraan yksittäisille työntekijöille. Haluamme auttaa jaksamaan työelämän aallokoissa ja löytää stressin ja kuormituksen säätelyyn toimivia työkaluja ja näkökulmia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työhyvinvointi voisi olla, tai sen tulisi olla, vain yksittäisten työntekijöiden omalla vastuulla. Yksittäistä työntekijääkin auttaessamme suuntaamme katsetta johtoon sekä työyhteisöön ja sen rakenteisiin, ja pohdimme, olisiko niihin työntekijänä mahdollista vaikuttaa. Vaikka lähestymme auttamista työelämästä käsin, olet tietysti tervetullut vastaanotolle kokonaisena ihmisenä kaikkine puolinesi ja monenlaisissa elämänvaiheissa. Jaksamista voivat haastaa, ja usein haastavatkin, myös menneen elämän kokemukset, elämän ruuhkavuodet, ihmissuhdepulmat, tai pohdinta siitä, mitä elämältään oikeastaan haluaakaan, siinä missä työpaikan ilmapiiripulmat, muutokset, huono johtaminen tai yleinen epävarmuuskin.
Esihenkilöillä on erityinen paikka sydämessämme, sillä esihenkilö on työpaikalla avainasemassa psykologisesti turvallisen ympäristön rakentajana. Esihenkilötyö on vaativaa ihmissuhdetyötä, ja siinä onnistuminen vaatii taitoa ja ymmärrystä, sekä kykyä itsereflektioon ja oman toiminnan tarkasteluun. Moni esihenkilö on todella kuormitettu, useasta suunnasta tulevan paineen välissä, ja omasta jaksamisesta huolehtiminen unohtuu helposti. Haluamme tarjota mahdollisuuden keskustella tavalla, jossa uudet näkökulmat mahdollistuvat, ja asioiden laajempi ja toisaalta syvempi hahmottaminen on mahdollista.
Työyhteisö ja sen ilmapiiri on kaikkien yhteisön jäsenten vastuulla, vaikka johto onkin avainasemassa kulttuurin luomisessa. Työyhteisölle suunnatuissa palveluissamme pyritään ensisijaisesti puhumaan tavoilla, jotka tukevat yhteisön psykologista turvallisuutta ja aitoa kehittämistä. Vaikka annammekin tarvittaessa myös suorempaa ohjausta ja neuvoja, on yhteisön oma toimijuus tärkeintä. Olemme kanssakulkijoita ja keskustelun mahdollistajia, ja parhaimmillaan yhteisö oppii siinä samalla uudenlaista tapaa olla ja kommunikoida. Tarvittaessa voimme myös tutkia laajemmin työyhteisössä vallitsevia ajatuksia ja tulkintoja erityisellä työyhteisöselvityksellä, jossa yksilöpsykologian ymmärrykseen yhdistyy systeeminen ajattelu.
Koko organisaatiolle ja johdolle räätälöimme näiden palveluiden lisäksi konsultointipalveluita sekä koulutusta ja valmennusta. Taustalla huomioimme aina sekä organisaatiossa työskentelevien ihmisten taidot ja ominaisuudet että organisaation rakenteet, jotka joko estävät tai mahdollistavat näiden taitojen ja osaamisen hyödyntämisen. Tarkastelemme työtä ja ihmisiä yhdistämällä työhön liittyvät prosessit, ja niitä tukevat rakenteet siihen mitä ihmiset ajattelevat ja tuntevat työtä tehdessään.
Tutustu meihin
Resilion kantavana ajatuksena on, että työstä pitää puhua. Visionamme on pelastaa suomalainen työelämä, yksittäisistä työntekijöistä aina isompiin organisaatioihin. Palvelumme onkin ensisijaisesti suunnattu työelämässä oleville, työssä jaksamisen tukemiseksi. Tämä kattaa tietysti laajan kirjon elämän sisältöjä ja elämänvaiheita.
Kokemuksemme työelämästä ja ihmisten auttamisesta on kertynyt usealta eri suunnalta, ja työskentelyssämme yhdistyy erilaisia teoriataustoja. Hyödynnämme työskentelyssä kokonaisvaltaista näkemystä ihmisestä, jossa ihminen on aktiivinen, merkitystä etsivä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kehittyvä toimija. Pidämme tärkeänä psykologista sopimusta, jossa keskeisiä teemoja ovat sitoutuminen, oikeudenmukaisuus ja psykologinen turvallisuus. Edustamme inhimillistä näkökulmaa, jossa sosiaaliset suhteet, ryhmädynamiikka ja kuulluksi tulemisen kokemus vaikuttavat lopulta tuottavuuteenkin. Ajattelemme, että niin työssä kuin muussa elämässä ihminen pyrkii toteuttamaan perustarpeitaan, ja niiden vaillinainen toteutuminen heikentää hyvinvointia, jaksamista ja motivaatiota.
Tärkeitä teemoja työskentelyssä
Olemme huomanneet, että sekä yksilöiden että yhteisöjen kanssa työskentelyssä toistuu ja korostuu usein tiettyjä teemoja. Monella on haasteita jaksamisen kanssa, ja stressinsäätelyn ja uupumisen teemat puhuttelevat kaikkia. Toisten kanssa vuorovaikuttaminen on ihmisen yksi luonnollisimmista olemisen tavoista, siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – moni työelämän haasteista ja kuormituksesta linkittyvät juuri vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Erilaiset muutokset ovat tulleet työelämään jäädäkseen, ja muutoksen keskellä selviäminen vaatii uudenlaisia taitoja. Yksi muutoksista liittyy tietotyön elementtien räjähdysmäiseen lisääntymiseen työssä kuin työssä. Aivotyöhön linkittyvät teemat ovatkin nyt pinnalla. Kaikille teemoille yhteistä on, että voimme pyrkiä vaikuttamaan lähinnä omiin ajatuksiimme, tunteisiimme ja käyttäytymiseemme. Hyödymme kuitenkin siitä, että joku auttaa meitä tarkastelemaan tilannettamme laajemmasta perspektiivistä ja reflektoimaan omaa toimintaamme.
Jaksaminen
Miksi ihmeessä kamppailen jaksamisen kanssa, vaikka tiedän paljon siitä, mitä hyvinvointi vaatii? Viimeistään, kun jaksaminen loppuu tai on uhattuna, on omakohtaisesti otettava selvää, mistä oma jaksaminen oikeastaan on kiinni. Kysymys on monitahoinen, muutenhan se ei olisi niin ison mittaluokan ongelma yleisemminkin. Ulkoiset tekijät vaikuttavat jaksamiseen, saatat esimerkiksi tehdä liikaa töitä. Jaksamiseen voi kuitenkin vaikuttaa. Oletko ajan tasalla, siitä mikä tilanteessasi nyt vaikuttaa? Vai meneekö elämä automaattiohjauksella päivästä ja viikosta toiseen. Joskus on myös vaikea tunnistaa, mikä kaikki omalla kohdalla jaksamiseen keskeisesti vaikuttaa. Joskus kyse on myöntämisestä: itselleen ei ole valmis myöntämään, että elämässä on liikaa. Elämäntilanteet myös muuttuvat iän karttumisen myötä: mikä ennen sujui vaivatta, onkin nyt kompastuskivi. Kuormittuminen ja palautuminen ovat yksilöllisiä. Vertailu muihin johtaa hakoteille, oma jaksaminen ei voi perustua siihen, että muutkin jaksavat.
Muutosten keskellä selviäminen
Erilaiset muutokset ovat tulleet työelämään jäädäkseen, ja muutoksen keskellä selviäminen vaatii uudenlaisia taitoja. Työelämässä organisaatiomuutokset seuraavat toisiaan, työn tekemisen tapa muuttuu, työvälineet ja kommunikaation tavat muuttuvat, ja kaikki tuntuu tapahtuvan yhä kiihtyvään tahtiin. Itseä koskettavilla muutoksilla on taipumus laittaa käyntiin ajatus- ja tunnetason liikehdintää, joka joskus voi yltyä hankalalta tuntuviin mittoihin. Muutokset aiheuttavat myös konkreettisia toiminnan muutoksia, jolloin asioita tehdään eri tavalla kuin ennen, usein eri henkilöidenkin kanssa. Konkreettisiinkin muutoksiin ottaa aikaa sopeutua, ja monesti vielä vaikeampaa on pysyä mukana omien mielen sisäisten tulkintojen ja reagoinnin suhteen. Osaan muutoksista on helpompi sopeutua kuin toisiin. Usein itse muutosta kuormittavampaa on se, miten se toteutetaan. Työelämän muutoksissa riittävä kommunikointi ja tunne siitä, että muutoksen suunnittelussa näkemyksiäsi kuunnellaan ja otetaan huomioon, saa itse muutoksen yleensä tuntumaan helpommalta. Toisaalta moni yllättävä elämänmuutos, kuten sairastuminen, ei kysy lupaa tulla. Silloin shokin käsittelyyn kaipaa usein keskustelutukea.
Vuorovaikutus ja yhteistyö
Työyhteisön hyvinvointi syntyy toimivasta vuorovaikutuksesta, turvallisesta ilmapiiristä ja rauhasta ajatella. Toimivalla työyhteisöllä on selkeä tehtävä. Se on tunnistanut ja rakentanut olennaiset toimintaansa tukevat rakenteet kuten hyvän palaverikäytännön ja muut perustehtävää tukevat käytännöt. Toimiva työyhteisö satsaa myös taitoihin kuten puheeksi ottamisen taitoihin ja kykyyn tunnistaa ja käsitellä ryhmäilmiöitä. Jotta yhteisö voi toimia tehokkaasti, sen on löydettävä yhteinen kieli ja toinen toisensa ymmärrys. Jos yhteisön energia kuluu virheiden pelkoon, konfliktien välttämiseen tai kasvojen säilyttämiseen, iso osa sen potentiaalista jää käyttämättä. Psykologista turvallisuutta lisäämällä kommunikaatio helpottuu ja työ sujuvoituu. Työhyvinvointikyselyissä ihanneyhteisöjä kuvaillaan avoimen kommunikaation ja ystävällisen vuorovaikutuksen yhteisöinä. Niissä arvostetaan tiedon läpinäkyvyyttä ja luottamusta. Hyvään yhteisöön kuuluu välittäminen, niin työyhteisön jäsenet kuin sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit ovat arvostettuja.
Aivotyö
Moderni tietotyö haastaa aivoja ja jaksamista, mobiilin työn lisääntyessä yhä enenevässä määrin, vaikka työ olisikin mieleistä ja mielekästä. Yleisimmät kuormitustekijät aivotyössä liittyvät keskeytyksiin, multitaskaamiseen ja informaation hallintaan. Kognitiivinen ergonomia tarjoaa näkökulmaa oman työn ja työtapojen muokkaamiseen. Keskittymis- ja muistiongelmat sekä univaikeudet ovat tietotyöläisen hälytyskelloja aivojen työtehon heikkenemisen kannalta. Moni tietotyöläinen käyttää aivojaan väärin jättäen huomioimatta omien työtapojen säännöllisen tarkastelun. Asiantuntija voi auttaa havainnoimaan työn hallintaan liittyviä asioita ja rakentamaan käytännössä aivojen jaksamisen kannalta paremmat työtavat.
Kiinnostuitko teemoista tai palveluistamme? Ota yhteyttä tai varaa aika!