Me Resiliossa tarjoamme keskustelutukea, kestoltaan lyhyempää ja pidempää, pääasiallisena apukeinona erilaisiin elämäntilanteisiin. Miksi ihmeessä me uskomme siihen, sehän on ”vain puhetta”. Kulttuurissamme käytetäänkin mielellään ilmaisua ”teot puhuvat”. Puhe on kuitenkin jossain mielessä kärsinyt inflaation, kun puhetta, ja niin monenlaista, suorastaan huutelua, riittää lukemattomissa kanavissa.

Kuka tahansa yllättyy välillä rajustikin omassa elämässään muutosten myötä. Elämäntilanne muuttuukin varkain kuormittavaksi. Tulee stressiä ja uupumusta, erilaisia jaksamisen haasteita. Ihmissuhteisiin tulee solmuja. Työssä tapahtuu muutoksia. Mikä silloin auttaa? Useimpia meistä asiasta puhuminen. Puhe ei ole kuitenkaan vain pelkkää puhetta, vaan se on myös yhdessä olemista. Puhumalla jäsennämme ajatuksiamme, tulemme ymmärretyiksi, saamme uusia näkökulmia. Puhuminen auttaa kohtaamaan ja on lopulta olemista toisen kanssa. Monissa yhteyksissä koemme, että sanat ovat tyhjiä, vain puhetta. Kohtaamisissa, vaikkapa keskustelutapaamisessa ammattilaisen kanssa, puhe johtaa kuulluksi tulemiseen, näkökulmien pohtimiseen, oivalluksiin ja vain olemiseen yhdessä hetken aikaa samalle aallonpituudelle pyrkien. Se on henkisesti helpottavaa. Se antaa mielelle liikkumavaraa.

Kenelle keskustelutuki sopii? Entä hyöty?

Keskustelutuki sopii kenelle tahansa. Ehkä on arjen kuormitusta, ehkä lyhyen terapiankin tarvetta. Ennaltaehkäisevästä tuesta puhutaan enemmän kuin sitä toteutetaan. Käytännössä kenelle tahansa on hyödyllistä pohtia välillä omaa tilannettaan ja miettiä, mitä oikeasti tarvitsee. Luottamuksellinen keskustelu mahdollistaa tavoitteellisen mutta samalla joustavan työskentelyn.

Mitä keskustelusta sitten saa? Ainakin ajatuksiinsa tilaa, kuormittavat ajatukset hellittävät tai hiukan jopa kutistuvat. Kun ymmärtää omaa tilannettaan paremmin, on helpompi toimia, pystyy valitsemaan ja tekemään päätöksiä. Joskus apu tulee konkreettisista keinoista arjen hallinnassa, esim. ihan perusajankäytön asioista.

Miten hakeudun keskusteluun?

Keskustelutuen piiriin pääset vaivattomasti. Meille voit varata ajan netissä ensimmäiseen tapaamiseen ja tilannekartoitukseen milloin vain sinulle sopii. Tapaaminen toteutuu etäyhteyksin mutta Jyväskylän seudulla olet lämpimästi tervetullut paikan päälle. Joskus jo yksittäinen tai muutama tapaaminen auttaa selkeyttämään suuntaa. Stressaantunutta ja kuormittunutta oloa on silloin vähemmän ja rauhallista tilaa mielelle enemmän.

The post Me tarjoamme keskustelutukea appeared first on Resilio.

Terveyttä uhkaavan kuormittuneisuuden syntyreitit ovat pitkiä, ja jälkeenpäin tarkastellen riskit ovat tutkimusten mukaan nähtävissä jo vuosia ennen kuin tilanne muuttuu vakavammaksi. Nykykäsityksen mukaiset neljä työuupumuksen oiretta ovat: krooninen väsymys, henkinen etääntyminen työstä ja kokemus kognitiivisen sekä emotionaalisen hallinnan heikentymisestä. Oireet voivat olla seurausta liiallisesta työtaakasta mutta yhtälailla työn merkityksellisyyden katoaminen, työpaikalla syrjään joutuminen tai työn sisällön merkittävät ei-toivotut muutokset voivat johtaa samanlaiseen oirehdintaan.

Uupumisen signaalien varhaisella tunnistamisella työuupumustilanteet eivät pääse yllättämään. Silti näitä yllätyksiä edelleen tulee, vaikka parempi ennakointi olisi mahdollista. Varhaisen välittämisen tarkoitus on aavistaa aiemmin. Siksi on hiukan nurinkurista, että vasta sairauspoissaolot alkavat hälyttää esihenkilöille, kun varhaisempiakin uupumisen merkkejä olisi. Esim. uni- ja keskittymisvaikeudet ovat tavallisia merkkejä siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Niitä ei välttämättä kukaan huomaa, mutta esihenkilötyöhön kuuluu kysyä, miten työntekijällä menee.

Stressiä kestetään paljonkin, kunhan myös riittävästä palautumisesta pidetään huolta

Uupumistilanteissa pohditaan välillä, johtiko hankalaan tilanteeseen työn vai yksityiselämän kuormitus. Kun työteho alenee tai työkyvyttömyys uhkaa, ei kuitenkaan riitä, että tilannetta tarkastellaan joko-tai- näkökulmasta. Voimakkaan kuormittumisen ja uupumisen tilanteet ovat usein monimutkaisia ja useimmiten niissä voidaan jollakin tavalla auttaa, kunhan ymmärretään tilanne riittävän hyvin.

Kuormittuneisuutta kannattaa selvittää. Sen perusteella voidaan tarjota tukitoimia, joilla tilanne normalisoidaan. Esim. herkkyys on ominaisuus, jota yksilötasolla halutaan helposti peitellä. Sensorinen ja emotionaalinen herkkyys voivatkin johtaa uupumiseen. Työyhteisön psykososiaalisen kuormituksen vaikutukset saatetaan laittaa liiaksi yksilöllisen herkkyyden piikkiin. Voi kuitenkin olla niin, että se, joka ensin oireilee, osoittaa työyhteisön kuormitusta, josta muutkin kärsivät, vaikka oireita ei vielä olisikaan. Siksi yksilötason oireilun pitäisi aina johtaa tarkistamaan tilannetta muunkin yhteisön kannalta. Ennakoiden voidaan parhaassa tapauksessa välttää uupumisten sarja, jolloin yhden toisensa jälkeen voimavarat lopahtavat, johtaen sairauspoissaoloihin vuorotellen. Tällaista näkee valitettavan usein työelämässä.

Stressiä emme voi elämästä poistaa ja sopivassa määrin siitä on hyötyäkin. Uupumiset tulisi kuitenkin voida estää. Ennakoivat signaalit, kuten keskittymis-, muisti- ja univaikeudet sekä korostuneet tunnereaktiot (esim. jatkuva ärtymys, ahdistus), vaikeudet palautua kannattaa ottaa puheeksi esihenkilön kanssa tai työterveydessä (”Huomaan, että en palaudu ja se alkaa vaikuttaa työssä suoriutumiseen”). Näin saadaan negatiivinen kierre ajoissa poikki ja vältetään negatiiviset terveysvaikutukset, joita liiallisella pitkäkestoisella stressillä todistetusti on.

Lyhytterapiassa voit turvallisesti tarkastella omaa jaksamistasi. Psykologin keskustelukäynnillä tilannetta voidaan selvitellä tarkemmin.

The post Stressi ja uupuminen appeared first on Resilio.