Tarkoituksenmukaista johtamista. Palveluidemme tavoitteena on tukea johtamista, joka palvelee työntekijöitä ja mahdollistaa tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen toiminnan. Tämä onnistuu parhaiten psykologisesti turvallisessa yhteisössä, jonka jäsenet kommunikoivat rakentavasti. Esihenkilötyössä työelämän psykologisten ilmiöiden ymmärrys on tärkeää. Johtamisen psykologiseen puoleen fokusoiminen tukee liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista.

Huomioidaanko johtamistyössänne aivot? Tietointensiivisessä työssä ihmisiä on johdettava aivotyön tehokkuus huomioiden. Hyvä kognitiivinen ergonomia varmistaa työn tuottavuuden. Tietotyön kannalta tärkeitä asioita ovat yksilön ja tiimin työtavat, palaverikäytännöt sekä informaation hallinta.

Kuinka teillä kommunikoidaan ja viestitään? Tämän päivän johtaminen on verkostoisen työn johtamista ja perustuu toimivaan kommunikaatioon usein monipaikkaisissa tiimeissä. Etäjohtaminen vaatii huolellisuutta, sillä etänä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta puuttuu lähivuorovaikutuksen elementtejä.

Kuinka tunteita johdetaan? Psykologisesti turvallinen yhteisö tukee henkilöstön motivaatiota ja osaamisen kehittämistä. Työskentelyssämme luottamuksellinen ja neutraali ote takaa psykologisen turvallisuuden säilymisen vaikeitakin asioita käsiteltäessä.

Kaikissa johtamisen ja esihenkilötyön kehittämisen palveluissamme huomioidaan nämä näkökulmat.

Johtamisen kehittäminen

Johtaminen on vaikuttamistyötä, jossa samanaikaisesti on huomioitava liiketoiminnan kaikki osa-alueet. Toisaalta on huolehdittava toiminnan uudistumisesta ja ihmisten muutoskyvykkyydestä. Toisaalta on säilytettävä toimivat ja kannattavat operaatiot. Johtamisen kehittämisen suuntaviivoja määrittävät mihin johtamisessa uskotaan. Inhimillinen ja sosiaalinen pääoma tarvitaan parhaassa terässään liiketoiminnan menestymiseksi. Lue lisää johtamisen kehittämisestä.

Esihenkilötaidot

2020-luvun täydellinen esihenkilö ymmärtää roolinsa liiketoiminnan tavoitteiden näkökulmasta, varmistaa ja mahdollistaa työn tulosten aikaansaamisen ja on kiinnostunut ihmisdynamiikasta. Ihmisdynamiikan tuntemus eli ymmärrys mielen johtamisen taidoista auttaa johtamaan ihmisiä motivoiden ja oikeudenmukaisesti. Lue lisää esihenkilötaidoista. 

The post Johtaminen ja esihenkilötyö appeared first on Resilio.

Työhyvinvointivalmennuksemme ja esihenkilön tukimuodot tarjoavat tukea sekä yksilöiden hyvinvoinnin tukemiseen että työyhteisön kehittämiseen. Palveluidemme tavoitteena on hyvinvoiva henkilöstö. Hyvinvointi syntyy motivaatiosta ja turvallisesta ilmapiiristä, rauhasta ajatella ja toimivasta vuorovaikutuksesta. Hyvinvoiva mieli on myös tehokas, ja panostus henkilöstön hyvinvointiin on siten investointi liiketoimintaan. Yksittäinen koulutus tai valmennus ei takaa hyvinvointia työssä. Työhyvinvoinnin konsepti on kullekin yhteisölle ainutlaatuinen. Asiantuntijan arvo konseptin kehittämisessä on tutkimustietoon ja näyttöön perustuvien käytäntöjen tuntemuksessa. Koska hyvinvointi on yksilöllinen ja yhteisöllinen kokemus, psykologi on hyvä valinta asiantuntijaksi työntekijäkokemuksen parantamistoimissa. Kaikissa työhyvinvoinnin kehittämisen palveluissamme huomioimme seuraavat näkökulmat:

Kuinka teillä huolletaan aivoja? Autamme rakentamaan tehokkaan aivotyön kannalta toimivimmat rutiinit ja työtavat sekä pitämään niistä kiinni myös kiireessä ja paineessa. Uudet viestintä- ja työskentelytavat vaativat myös uudenlaista työn järjestämistä. Autamme henkilöstöä keskittymään olennaiseen. Yksilölliset tai tiimikeskustelut asiantuntijan kanssa ovat tapa vaikuttaa ja muuttaa toimintaa.

Kaikissa työtehtävissä tarvitaan kommunikaatiota. Tehokkaan yhteisön on löydettävä yhteinen kieli ja toinen toisensa ymmärrys. Autamme henkilöstöä kommunikoimaan rakentavasti ja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Kullakin on myös oma vastuunsa ilmapiiristä ja vuorovaikutuksen tavoista. Esimerkiksi työyhteisön työnohjaus on turvallinen tapa tarkastella vuorovaikutusverkostoja ja kehittää niitä.

Millainen tunneilmapiiri työyhteisössänne vallitsee? Iso osa henkilöstön hyvinvoinnista syntyy yhteisön tunneilmastosta ja turvallisuuden tunteesta. Autamme kehittämään työyhteisön motivaatiota ja yhteistä innostusta. Rakennamme keskustelua siitä, millaisessa ilmapiirissä halutaan työskennellä. Keskustelut asiantuntijan kanssa yksilöllisesti tai yhteisönä tekevät ilmapiirin ilmiöitä näkyviksi ja vahvistavat psykologista turvallisuutta. Työpsykologi on tunnetaitojen asiantuntija ja pystyy ohjaamaan rakentavaan keskusteluun vaikealta tuntuvista aiheista.

Henkilöstön hyvinvointi

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen edellyttää pohdinnan siitä, mitä hyvinvoinnilla organisaatiossa tarkoitetaan. Sairauspoissaolot ovat liian myöhäinen hätäsignaali. Hyvinvointi on myös hyvin yksilöllinen kokemus. Paras malli on, jos hyvinvointia rakennetaan kokonaisvaltaisesti painottaen sekä yksilön että organisaation vastuuta. Löydät sivustolta lisätietoa mm. seuraavista teemoista:

Aivotyö. Moderni tietotyö haastaa aivojen jaksamista. Yleisimmät kuormitustekijät aivotyössä liittyvät keskeytyksiin, multitaskaamiseen ja informaation hallintaan. Kognitiivinen ergonomia tarjoaa näkökulmaa oman työn ja työtapojen muokkaamiseen. Omia työtapoja kannattaa tarkastella säännöllisesti. Lue lisää aivotyöstä.

Työn tuottavuus. Työn tuottavuus on kannattavan liiketoiminnan edellytys. Tuottavuutta voi lisätä uhraamatta työntekijän hyvinvointia. Motivaatio on merkittävä työn tuottavuuden edistäjä. Motivoitunut olotila on hyvä tasapaino henkilökohtaisten intressien ja työn odotusten ja olosuhteiden välillä. Lue lisää työn tuottavuudesta.

Stressi ja uupumus. Stressin merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille ymmärretään edelleen liian vähän. Nykykäsityksen mukaiset neljä työuupumuksen oiretta ovat: krooninen väsymys, henkinen etääntymisen työhön ja kokemus kognitiivisen ja emotionaalisen hallinnan heikentymisestä. Uupumisen signaalien varhaisella tunnistamisella työuupumustilanteet eivät pääse yllättämään työyhteisöissä. Lue lisää stressistä ja uupumuksesta.

Itsetuntemus ja resilienssi. Hyvä itsetuntemus on tärkeä työelämätaito mm. stressin ja työn hallinnan takia. Itsetuntemus on muutakin kuin persoonallisia ominaisuuksia ja taipumuksia. Autamme vahvistamaan psyykkistä joustavuutta, eli resilienssiä. Lue lisää itsetuntemuksesta ja resilienssistä.

Työyhteisön toimivuus. Vuorovaikuttamisen tavat muuttavat luonnettaan nopeasti sitä mukaa kun kommunikaatiovälineet uudistuvat ja kehittyvät. Toimiva työyhteisö on tunnistanut ja rakentanut olennaiset toimintaa tukevat rakenteet kuten hyvän palaverikäytännön ja perustehtävää tukevat käytännöt. Toimiva työyhteisö satsaa myös taitoihin kuten puheeksi ottamisen taitoihin ja kykyyn tunnistaa ja käsitellä ryhmäilmiöitä. Työnohjaus tukee työyhteisön toimivuutta.

Vuorovaikutus ja yhteistyö. Jotta yhteisö voi toimia tehokkaasti, sen on löydettävä yhteinen kieli ja toinen toisensa ymmärrys. Jos yhteisön energia kuluu virheiden pelkoon, konfliktien välttämiseen tai kasvojen säilyttämiseen, iso osa sen potentiaalista jää käyttämättä. Lue lisää vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä.

Tiimin kehittäminen. Toimivan tiimin perusedellytyksiä on kyky rakentaa ja ylläpitää luottamusta sekä kyky ratkaista vaikeitakin asioita nopeasti. Tiimidynamiikan hahmottamisessa ja ymmärtämisessä asiantuntija voi tuoda sopivan eteenpäin työntävän näkökulman, joka on vaikea havaita tiimistä käsin. Lue lisää tiimin kehittämisestä.

Tunnetaidot. Tunteet vaikuttavat valintoihin ja päätöksentekoon. Tunteitaan voi oppia säätelemään paremmin, mikä heijastuu suoraan työyhteisön toimintaan. Lue lisää tunnetaidoista.

Vaikeat ryhmäilmiöt. Vaikeat ryhmäilmiöt kuten jumittuneet konfliktit tai epäasiallinen kohtelu työpaikalla syntyvät kuin itsestään. Käyttäytymiseen vaikuttavat yksilöllisten taipumusten lisäksi niin monet muut tekijät, että käyttäytymisen ennustaminen on vaikeaa. Mitä enemmän yhteisön tapahtumissa on mukana pelkoa, sitä vaikeampaa tilanteita on hallita. Lue lisää vaikeista ryhmäilmiöistä.

Työpaikkakiusaaminen. Epäasialliseen kohteluun työpaikalla on lain mukaan puututtava. Tilanteiden selvittämiseen ja purkamiseen kannattaa käyttää asiantuntijan apua. Lue lisää kiusaamisesta.

Konfliktit työpaikalla. Konfliktit alkavat erimielisyyksistä, jotka lopulta henkilöityvät. Alkujaan erimielisyys asiasta johtaa henkilötason ristiriitoihin. Työyhteisön kannalta konflikti on kuormittava, jopa sairauspoissaoloihin johtava tilanne. Lue lisää konflikteista työpaikalla.

The post Työhyvinvoinnin johtaminen appeared first on Resilio.

Työntekijöiden taholta johtamiseen latautuu paljon odotuksia. Toiveet liittyvät usein juuri siihen, että esihenkilö kuuntelisi ja ymmärtäisi. ”Täydellinen esihenkilö” ymmärtää roolinsa liiketoiminnan tavoitteiden näkökulmasta, varmistaa ja mahdollistaa työn tulosten aikaansaamisen ja on kiinnostunut ihmisistä. Ihmisdynamiikan tuntemus ja ymmärrys mielen johtamisen taidoista auttaa johtamaan ihmisiä motivoiden ja oikeudenmukaisesti.

Tunnetaidot, myötätunto ja psykologinen turvallisuus työelämässä ovat teemoja, joiden edistämisen ajatellaan hyödyttävän myös kovia liiketoiminnan tavoitteita. Psykologisesti turvallinen yhteisö tukee henkilöstön motivaatiota, osaamisen kehittämistä, sitoutumista ja vastuunkantoa. Pehmeämmät teemat eivät tarkoita, etteikö haasteita ja kovia tavoitteita työssä voisi asettaa. Niiden turvin yksilö parhaimmillaan uskaltaa enemmän.

Esihenkilön tunnetaidot

Tunnetaitojen kehittäminen alkaa perustunteiden tunnistamisesta, ensin itsessä ja sitten muissa. Tavallisesti emme myönnä, kuinka paljon tietynlaiset pelot ja huolet meitä ohjaavat. Esihenkilö voi esimerkillään ja toiminnallaan edistää tai rapauttaa tiimin yhteenkuuluvuutta. Tämä tarkoittaa esim. tilannetajua siitä, milloin hän voi ilmaista tuntemuksiaan vapaammin ja milloin ne on parempi pitää taka-alalla. Esihenkilön ei tarvitse osata kaikkea yksin. Asiantuntija auttaa ja antaa käytännön vinkit tärkeisiin tilanteisiin.

Negatiivisten tuntemusten käsittely tuntuu esimiehestä ehkä raskaalta. Tässä kuitenkin pätee “Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”. Negatiiviset tunteet ovat voimallisia. Siksi niitä ei kannata pelkästään yrittää sivuuttaa ja todeta, että yritetäänpä nyt ajatella positiivisesti. Parhaimmillaan negatiivisten tunteiden energia on mahdollista kääntää myönteiseen kierteeseen. Negatiiviset tunteet ovat voimakkaampia kuin positiiviset, ne on tavallaan raivattava pois tieltä, jotta positiivisuudelle olisi tilaa.

Keskeinen tunnetaito esihenkilötyön kannalta on pettymysten käsittelyn tukeminen. Huonosti hoidetut pettymystilanteet kylvävät siemenen katkeruudelle. Pettymys voi johtaa onnistuneeseen uudelleensuuntautumiseen, mikäli sen käsittely onnistuu ja pettymyksen yli päästään. Myönteisen vireen ja motivaation ruokkimiseen työyhteisössä voi merkittävästi vaikuttaa esihenkilötyöllä.

Esihenkilön työnohjaus voi auttaa omien tunteiden käsittelyssä.

The post Tunteiden johtaminen appeared first on Resilio.

Tyypillinen käytännön ongelma on, että esihenkilön ei koeta ymmärtävän johdettaviensa työtä. Näin tuki, jota työlle toivotaan, jää saamatta. Riskinä on, että syntyy henkisiä kuiluja, joiden korjaaminen on työlästä. Tunnetaitoja pidetään edelleen jonkin epämääräisen ja pehmeän osaamisena. Jos huomioidaan koko tunnerepertuaari, on mukana sekä pehmeitä että kovia asioita. Työelämässä vaaditaan samanaikaisesti lujuutta ja joustavuutta. Tästä seuraa, että selviytyäkseen kunnialla esimies tarvitsee hyvän itsetuntemuksen ja rohkeuden kohdata erilaisten tilanteiden tunneilmastoja.

Työn ja organisoitumisen asiantuntija tukee esihenkilöä

Esimerkiksi esihenkilön työnohjaus tarjoaa paikan reflektoida omaa toimintaansa. Esihenkilön keskustelutuki taas tukee esimiestä nopeasti ja matalalla kynnyksellä esimiestyön hankalissa kohdissa. Kun yhteistyösuhde on luotu, esihenkilö saa avun lyhyellä konsultoinnilla, ja käyntejä voi varata tarpeen mukaan. Suunnitelmallinen kehittyminen esihenkilönä onnistuu luontevasti valmentavalla työskentelyllä.

Esihenkilön tunnetaidot

Tunnetaitojen kehittäminen alkaa perustunteiden tunnistamisesta, ensin itsessä ja sitten muissa. Tavallisesti emme myönnä, kuinka paljon tietynlaiset peruspelot ja huolet meitä ohjaavat. Esihenkilö voi esimerkillään ja toiminnallaan edistää tai rapauttaa tiimin yhteenkuuluvuutta. Hänen ei kuitenkaan tarvitse osata kaikkea yksin. Asiantuntija auttaa ja antaa käytännön vinkit tärkeisiin tilanteisiin. Lue lisää tunteiden johtamisesta.

Itsetuntemus ja resilienssi

Psykologisella joustavuudella lisää tunnetaitoja:

• Pysähtyminen
• Havainnointi
• Omien reaktioiden hyväksyminen
• Ajatusvääristymistä irrottautuminen
• Arvojen mukaiset teot

Esihenkilön kannattaa kehittää itsetuntemustaan vähintään tietääkseen sen, miksi haluaa esimiestyötä tehdä. Tavallinen kompastuskivi yhteistyössä muiden kanssa on, että kuvittelemme heidän ajattelevan ja motivoituvan samoin kuin me itse. Palveluidemme avulla voimme tarjota hyödyllisiä tarkastelukulmia itseen ja sen myötä on mahdollista kehittää resilienssiä esihenkilötyössä. Lue lisää itsetuntemuksesta ja resilienssistä.

Vaikeat tilanteet esihenkilötyössä

Esihenkilötyön vaikeita tilanteita tarjoutuu jokaiselle esimiesuralle. Ne voivat olla vaikeita yksilön tai ryhmän kohtaamisia. Vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen ei voi antaa yleisiä nyrkkisääntöjä, sillä se mikä on yhdelle esimiehelle hankalaa, ei toiselle ole. Organisaation sisällä ja välilläkin esihenkilöiden olisi jaksamisensa ja kehittymisensä kannalta hyvä yhdistää verkostonsa ja hyödyntää toistensa osaamista. Palvelumme tukevat tällaisen yhteistyön ja verkoston vahvistamista. Myös yksilöllinen matalan kynnyksen tuki onnistuu kauttamme. Vaikean tilanteen käsittelyssä on hyvä aloittaa hahmotuksella siitä, mitä asioita tai ilmiöitä voi tilanteessa tunnistaa. Kun on käsitys siitä, mistä on kysymys, on helpompi toimia. Lue lisää vaikeista tilanteista esihenkilötyössä.

Kiinnostuitko esihenkilön työnohjauksesta tai keskustelutuesta? Voit varata kalenteristamme suoraan ajan, tai olla yhteydessä tarpeistasi, niin keskustellaan lisää.

The post Esihenkilötaidot appeared first on Resilio.

Itsetuntemus on muutakin kuin persoonallisia ominaisuuksia ja taipumuksia. Pystymme yllättämään itsemme ajoittain huomaamalla ja ihmettelemällä, että miten minä nyt noin tuossa reagoin. Erityisesti voimakasta ristiriitaa aiheuttavat tilanteet saattavat sekoittaa pasmat. Tavallisesti niin rauhallinen ja järkevä menettää malttinsa tai ei pystykään toimimaan totutusti. Ristiriita voi olla sisäinen, itsekseen koettu, joka hämmentää ja saa epävarmaksi. Ulkoinen ristiriita liittyy vuorovaikutukseen muiden kanssa tai kanssakäymiseen instituutioiden kanssa (esim. jokin byrokratia). Olipa ristiriidan aiheuttaja mikä tahansa, voi käydä niin, että joutuu sivuraiteelle normaalista ja totutusta ajatus- ja tunnemailmasta.  Joskus se on pelottavaa, ja saa aikaan hätääntymisen. Tarvitsemme resilienssiä ja psykologista joustavuutta selvitäksemme kummallisista tilanteista.

Hyvä resilienssi turvaa toipumisen

Resilienssi liittyy toipumiskykyyn, kun kohtaamme kuormittavia tilanteita. Resilienssi on sekä luontainen ominaisuus, että taitoja, joita voi opetella. Esimerkiksi psykologisen joustavuuden taitoja, kuten pysähtymistä ja läsnäoloa hetkessä, voi harjoittaa ja tällä on vahvistava vaikutus kuormituksen kestokykyyn ja toipumiseen voimavaroja vaatineista tilanteista. Luontaisesti resilientillä yksilöllä on paremmat henkiset suojukset ja kyky toipua kun sattuu ikäviä asioita. Suojusten ja toipumiskyvyn rakentuminen on pitkä tarina ihmisen elämänkulussa. Toisaalta elämä opettaa jatkuvasti. Ikävienkin kokemusten kautta saamme oppia, joka vahvistaa. Pumpulissa kasvaminen ei opeta pitämään puoliaan.

Voi ajatella, että jokaisella ihmisellä on ydinminuus, joka on tuntemisen arvoinen. Hyvä itsetuntemus ottaa ydinminuuden huomioon ja haluaa pitää siitä huolta. Resilienssi on geneettinen ja biologinen lahja, jota kasvatamme ja kehitämme koko elämän ajan, vaikkapa kehittämällä psykologista joustavuutta tietoisesti. Tarvitsemme resilienssiä, sillä maailma ei ole aina mukava, takkiin tulee itse kullakin. Yhteistä resilienssille ja itsetuntemukselle on, että tarvitsemme toimivan ajattelun tukeaksemme näitä. Ajattelun, joka osaa ottaa huomioon eri näkökulmia ja olosuhteita, joka ei ole liian yksioikoinen tai jäykkä. Ajattelua voi kehittää omassa mielessään mutta yleensä siinä huomaa joutuvansa suljettuun kehään. Ajattelu toisen kanssa taas luo potentiaalisen tilan, jossa kumpikin voi löytää jotakin uutta. Tähän perustuu niin valmennus kuin keskusteluhoito. Itsetuntemus ja resilienssi kehittyy myös peilaamisen kautta. Saamme palautetta ja ymmärrämme itsestämme hiukan lisää. Pystymme muuttamaan toimintatapojamme kun tulee näkyvämmäksi se, mihin haluamme vaikuttaa.

Työnohjaus on oiva keino itsetuntemuksen ja resilienssin vahvistamiseen. Olitpa sitten työntekijän tai esihenkilön roolissa, reflektoiva keskustelu tarjoaa välineen itsensä ja toimintamalliensa tutkailuun. Myös muut keskustelu- ja lyhytterapiapalvelumme voivat auttaa.

The post Itsetuntemus ja resilienssi appeared first on Resilio.

Tavallinen esihenkilötyön kysymys liittyy muiden motivointiin. Motivointi- ja vaikuttamistaitoa tarvitaan työssä monensuuntaisesti. Toimitaan verkostoissa, joissa tehokas yhteistyö perustuu sisäiseen motivaation ja haluun sitoutua ennemmin kuin asemaan.

Inhimillinen ajattelun yleinen vääristymä on, että kuvittelemme muiden motivoituvan samoin kuin me itse. Motivaatio koostuu osa-alueista, sisäisistä ja ulkoisista ohjaimista. Taito hahmottaa omaa ja toisten tapaa motivoitua on esimiestyössä keskeinen.

Suoritusmotivaation kulmakiviä

• Rationaaliperusteinen
• Tunneperusteinen
• Muiden odotukset

Palvelumme tarjoavat hyödyllisiä tarkastelukulmia itsetuntemuksen lisäämiseksi. Sen myötä on mahdollista kehittää resilienssiä esihenkilötyössä ja varmistaa voimavarojen riittäminen vaativassa tehtävässä. Resilienssi on sitkeää joustavuutta ja kykyä palautua kovasta rasituksesta. Esihenkilön on hyvä tunnistaa ja hallita oma tapansa reagoida etenkin hankalalta tuntuvissa asioissa. Näin on helpompaa fokusoitua esihenkilötyön kannalta olennaisiin asioihin. Tässä auttaa esihenkilön työnohjaus.

Työn tarkoituksena on saada aikaan tuotoksia, joilla on arvoa. Tähän käytetty työtuntien määrä ja hinta on toiminnan kannattavuuden kannalta olennainen kysymys. Työn tuotosten muuttuessa teollisista kappaleista innovatiivisiksi aikaansaannoksiksi järjestelminä tai palveluina työn tuottavuuden määrittelyn edellytykset muuttuvat.

Nykytiedon mukaan työn tuottavuus ei ole kasvanut odotetusti, vaikka teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehdä työtä tehokkaammin. Työelämätutkimuksen mukaan työ on aiempaa sirpaloituneempaa. Työelämän uudistusten tiivis tahti tuottaa sirpaloitumista silloin, kun muutosten seurannaisvaikutuksia ei hallita. Uusien teknologioiden ja järjestelmien käyttöönoton seurauksia näyttää olevan vaikea ennakoida.

Työn tuottavuutta voi lisätä hyvinvointia uhraamatta

Yksilö- ja ryhmätasolla merkittävä työn tuottavuuden edistäjä on motivaatio. Sisäinen motivaatio on rakenteeltaan yksilöllinen ja herkkä muutoksille. Työn merkityksellisyyden väheneminen heikentää aikaansaannoksia työssä, mutta käytännön tasolla tätä hallitaan usein huonosti. Muutokset tehdään edelleen paljolti talouden ja prosessien näkökulmasta unohtaen inhimilliset vaikuttimet. Ulkoisten motivaattorien tai pakotteiden vaikutus haluun suoriutua paremmin on useimmiten sisäistä motivaatiota vähäisempi.

Ensimmäiset työn tuottavuuden tutkimukset tehtiin noin 100 vuotta sitten. Jo silloin huomattiin, että muillakin tekijöillä kuin välittömällä prosessin osavaiheiden optimoinnilla on merkitystä. Sen jälkeen on kehitetty systemaattisia työn pullonkauloja ja hukkaa minimoivia työkäytäntöjä. Niiden puute on työn inhimillisten tuottavuustekijöiden vähäinen huomioiminen. Myös työoloilla ja työilmapiirillä on merkitystä työn tuottavuuteen.

Työn tuottavuuden inhimillisiä tekijöitä ovat mm:

• Uskottava perustehtävä
• Selkeä toiminnan suunta
• Kokemus työn merkityksellisyydestä
• Mielekkäät uudelleenorganisoitumisen tavat
• Yksilö- ja ryhmätason ajatusesteiden perusteellinen käsittely

Palvelumme auttavat tarkastelemaan työn tuottavuustekijöitä inhimillisen suoriutumisen kannalta: tehottomuus työssä voi liittyä esim. monimutkaisiin vuorovaikutussysteemeihin, vaikuttamismahdollisuuksien puutteeseen, roolien epäselvyyteen tai näköalattomuuteen organisaation suunnasta. Asiantunteva selvitys tavoittaa ne inhimilliset ilmiöt, joita ei aina saada kiinni ilman ulkopuolista näkökulmaa. Palvelumme tarjoavat tilanteen havainnoinnin ja kartoittamisen paikkoja ihmistä ymmärtäen ja kannattavan liiketoiminnan näkökulmaa huomioiden.

The post Työn tuottavuus ja motivaatio appeared first on Resilio.

Jokainen esihenkilö kohtaa vaikeita tilanteita työssään. Ne voivat olla hankalia kohtaamisia, yksilö- tai ryhmätilanteita. Vaikeiden tilanteiden hoitamiseen ei voi antaa tilanteesta toiseen toimivia nyrkkisääntöjä, sillä se mikä on yhdelle esihenkilölle hankalaa, ei toiselle ole.

Esihenkilöiden kannattaisikin hyödyntää enemmän toistensa osaamista työpaikoilla. Vaikean tilanteen käsittelyssä on hyvä aloittaa hahmotuksella siitä, mitä asioita tai ilmiöitä voi tilanteessa tunnistaa. Kun on käsitys siitä, mistä on kysymys, on helpompi toimia.

Esihenkilön pohdintoihin kuuluu, kuinka säilyttää johdonmukaisuus ja työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu vaikeissa työelämätilanteissa. Joskus hankalat tilanteet syntyvät kuin tyhjästä. Jälkeenpäin tapahtumien ja ajatusten kulku on nähtävissä selkeämmin mutta ennakointi on vaikeaa. Esihenkilön motivaatio ja kokemus vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän haluaa nähdä vaivaa vaikeiden tilanteiden hoitamiseksi hyvin. Vaivannäkö yleensä kannattaa. Se on investointi työyhteisön turvallisuuden tunteeseen.

Esihenkilö kohtaa työssään yksilö- ja ryhmäpsykologisia ilmiöitä. Niiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta esihenkilö pystyy toimimaan uskottavasti ja johdonmukaisesti. Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ovat suurimpia katkeruuden aiheuttajia työelämässä. Niillä on välitön vaikutus motivaatioon ja työtehoon. Vaikeiksi tunnistetut tilanteet kannattaa hoitaa huolella. Asiantuntijan kanssa keskustellen saa ratkaisumahdollisuuksia, joita arjen paineessa ei ehkä tule ajatelleeksi. Täältä löydät esihenkilölle suunnatut palvelumme.

Yksilötason reaktioita:

• Innostus
• Ilo
• Pettymys
• Kateus
• Ystävällisyys
• Epäily

Työelämän ryhmäilmiöitä:

• Valtataistelu
• Kilpaileminen
• Kuppikunnat
• Ulkopuolisuus
• Yhteenkuuluvuus
• Auttaminen

Epäasiallisen kohtelun tilanteiden selvittäminen on vaikeimpia esihenkilötyön tilanteita. Kokemuksemme mukaan kiirehtiminen ratkaisuihin paineenalaisessa tilanteessa johtaa tavallisimmin hankalan tilanteen pitkittymiseen. Palaute työyhteisöiltä on tyypillisesti, että asiaa ei tutkittu tarpeeksi hyvin. Ratkaisut tehtiin vajavaisen tiedon perusteella. Näkemyksemme mukaan ”totuuden” selvittäminen on näissä tilanteissa vaikeaa. Tärkeämpää olisi keskustelu osapuolien kesken ja ratkaisun hakeminen neuvottelemalla ja sovittelemalla. Ajan ottaminen tähän muun kiireen keskellä voi tuntua haastavalta. Kuitenkin jokainen osapuolia tyydyttävä ratkaisu on tärkeä panos siihen, voiko työyhteisön kykyyn ratkaista ongelmallisia tilanteita luottaa. Tietoisuus ja luottamus kykyyn ratkaista ongelmia rauhoittaa työyhteisöä. Asioita ei tarvitse eskaloida, koska tiedetään, että ratkaisut tarvittaessa löydetään.

Ota yhteyttä jos kaipaat apua vaikeisiin tilanteisiin!

The post Vaikeat tilanteet esihenkilötyössä appeared first on Resilio.